Toimin OAJ:n valtuutettuna kaudella 2022–2026 ja ammatillisten OAOn valtuustoryhmän puheenjohtajana kaudella 2022–2024. Tälle sivulle olen listannut pitämäni puheet sekä tehdyt ponnet ja valtuustoaloitteet.

KEVÄTVALTUUSTO 2024Ponsi 1 yhdessä Matti Seisen kanssaHyvät valtuutetut,
OAJ on käyttänyt sopimusneuvottelujen taustalla taustaryhmiä, jotka on koottu edustukselliselta pohjalta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että taustaryhmään on kutsuttu eri henkilöitä varsin epämääräisiltä vaikuttavilla perusteilla. Kuvaavaa on, että asiaa selvitellessä eri henkilöt antoivat toisistaan poikkeavia vastauksia. Asia ei siis ole vaaterissa.On hyvä asia, että käytössä on taustaryhmän tapainen toiminto, joka voi antaa näkemyksiä ja tukea sopimusneuvottelijoille. On kuitenkin huono asia, jos taustaryhmän viitekehyksenä ei ole asiantuntijuus. Edustuksellisuuteen perustuva taustaryhmä ei ole parempi tapa toimia kuin ei taustaryhmää. Sopimusneuvotteluissa tukea tulee saada neuvoteltavien sopimusten asiantuntijoilta ja työelämän osaajilta.Asiasta on käyty keskustelua luottamusmiesten kanssa ja tähän puheenvuoroon sisältyy ponsi.Tämän ponnen hyväksyessään OAJ:n valtuusto edellyttää, että OAJ selkeyttää syysvaltuustoon 2024 sopimusneuvottelujen asiantuntijuuteen perustuvien taustaryhmien toiminnan ja niihin tehtävien asiantuntijavalintojen perusteet. OAJ esittää syysvaltuustossa 2024 jäsennellyn näkemyksen asiantuntijuuteen perustuvista taustaryhmistä, niiden henkilövalinnoista ja taustaryhmien toiminnasta osana OAJ:n toimintaa.Ponsi hylättiin.Ponsi 2Hyvät valtuutetut,
Vuosi sitten hyväksyttiin ponsi, jonka mukaisesti OAJ:n toimielinten aikataulut piti jatkossa sopia silloista käytäntöä aikaisemmin. Näin ei ole tapahtunut keväällä 2024, vaikka oikeassa työelämässä syksyn aikataulut on sovittu jo alkuvuodesta. Lisäksi syksyllä on päällekkäisyys ammatillisten pääluottamusmiespäivien ja OKKA-säätiön ammatillisten opettajapäivien osalta.Toimielinten myöhässä tulevia aikatauluja ei nykykäytännöllä pystytä huomioimaan koulutuksen järjestäjien toiminnassa. Tähän pitää saada muutos, jotta luottamustehtävissä toimivilla jäsenillä ja valtuutetuilla on mahdollisuus osallistua OAJ:n työryhmien ja toimielinten työskentelyyn.Tähän puheenvuoroon sisältyy ponsi.Hyväksyessään tämän ponnen OAJ:n valtuusto edellyttää, että OAJ sopii, kokoaa ja julkaisee jatkossa eri toimielinten aikataulut huomattavasti nykyistä käytäntöä aikaisemmin. Lisäksi Areenaan tehdään oma sivu, jonne kerätään kaikkien OAJ:n toimielinten aikataulut.Ponsi hyväksyttiin.

SYYSVALTUUSTO 2023OAOn Ryhmäpuheenvuoro (puheen piti vpj Teija Launiainen)Hyvät puheenjohtajat ja valtuutetut,
elämme haastavia aikoja, koska hallituksen esittämiä työelämäheikennyksiä ja hallituksen hyväksymiä leikkauksia kohdennetaan ammatilliseen koulutukseen, ammattikorkeakoulutuksen, vapaaseen sivistystyöhön ja taiteen perusopetukseen.Pääministeri Petteri Orpon johtama hallitus aikoo leikata 25 miljoonaa euroa vapaan sivistystyön oppilaitoksilta. Leikkaus on 14 prosenttia oppilaitosten rahoituksesta. Leikkausten vaikutukset alkavat näkyä vuonna 2024.Kuntien valtionosuuksiin julkistettiin viime perjantaina yli 400 miljoonan euron suuruinen yllätysleikkaus. Tämä heti sen jälkeen, kun talousarviot oli saatu kasaan. Maanantaina illalla valtiovarainministeriö kertoikin, että lisäleikkausta ei tehtäisi ensi vuonna, vaan se jaksotetaan vuosille 2025–2027. Leikkauksia leikkausten perää näyttää riittävän jatkossakin.Ammattikorkeakouluissa iloittiin alkuvuodesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen harjoittelukorvaukset siirtyisivät valtion maksettavaksi. Vaan mitenkäs kävikään? Hallitusohjelmassa on leikkaus, jolla leikataan ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta.Yhden ammattikorkeakoulututkinnon hinta on lähes puolittunut kymmenessä vuodessa. Seurauksena tuottavuus on kasvanut, mutta opetushenkilökunnan työaika ei riitä ja opetuksen laatu tippuu. Hyvästi maailmalla arvostettu osaaminen!Lokakuussa on aloittanut työryhmä, joka tekee suuntaviivat ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi. Hallitusohjelman mukaisesti uudistetaan ammatillisen koulutuksen rahoitusmallia ja toiminnanohjausta. Luodaan kuulemma kannusteita? Uudistusta tarvitaan, mutta ei perusrahoituksen kustannuksella.Samaan aikaan Sivistan kanssa käydään neuvotteluja. Sivista haluaa pikaneuvotteluissa erottaa ammattikorkeakoulujen sopimuksen omaksi sopimukseksi.Tammikuussa alkavat yksityisen opetusalan sopimusneuvottelut ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten sopimusneuvottelut. Edellinen kierros on vielä muistissa, joten toivottavasti OAJ on tarvittaessa valmis järjestöllisiin toimenpiteisiin. Nyt on näytön paikka, mikäli homma ei suju.Ammatillisen koulutuksen palkkojen tulee olla kilpailukykyisiä kaikilla tasoilla sopimuksesta riippumatta!OAJ on osoittanut suoraselkäisyyttä, koska on siirtymässä rintamalle muiden hallituksen leikkauksia vastustavien liittojen kanssa. Tätä kautta OAJ on ottamassa ison roolin nykyisessä työmarkkinaturbulenssissa. Lisäksi on alkamassa neuvottelut uudesta työmarkkinamallista. Niiden takaraja on tammikuun alkupuolella, joten kiirettä pitää.Vaikka on kiire, niin OAJ:n ei tule missään tapauksessa niputtaa työmarkkinamallia ja muita hallitusohjelman työelämäheikennyksiä, jolloin niitä tarkasteltaisiin kokonaispakettina.Hyvät valtuutetut, mikäli Orpon hallitus aikoo toteuttaa suunnitellut työelämäheikennykset, niin on myös OAJ:n tehtävä luoda kannusteita, joilla hallitus luopuu suunnitelmista. Kiitos!Valtuustoaloite 1OAJ:n sääntöjen 29 §:n muuttaminenYhdistyksen toiminnan perustana ovat yhdistyslaki ja yhdistyksen säännöt. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:n voimassa olevat säännöt on hyväksytty valtuuston kevätkokouksessa 10.–12.5.2023 ja PRH on hyväksynyt säännöt 19.5.2023.OAJ:n valtuustoon kuuluu 153 jäsentä. Näistä valtuuston 150 varsinaisen jäsenen ja 150 varajäsenen paikkamäärät määräytyvät valtakunnallisten vaalipiirien kesken niiden jäsenmäärien perusteella. Nykyisessä valtuustossa OAJ:n yleissivistävillä opettajilla on 96 paikkaa, OAJ:n ammatillisilla opettajilla 28 paikkaa, Varhaiskasvatuksen opettajien liitolla 23 paikkaa ja Yliopistojen opetusalan liitolla 3 paikkaa. Lisäksi Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitolla on 3 paikkaa.OAJ on liittomuotoinen yhdistys. Liittomuotoisen yhdistyksen sääntöjen muuttamisen pitäisi aina olla harkittu toimenpide, jolloin muutosehdotusten tulisi saada kannatus riittävältä määrältä valtuuston äänivaltaisia jäseniä. OAJ edustaa laajasti opetusalan eri ryhmiä, joten on perusteltua, että OAJ:n sääntöjen muutosehdotuksen pitäisi saada valtuustossa laaja kannatus useamman vaalipiirin äänivaltaisilta jäseniltä.OAJ:n sääntöjen 29 §:ssä on määrätty, että OAJ:n sääntöjen muuttamiseen vaaditaan valtuuston kokouksessa vähintään kahden kolmasosan enemmistö annetuista äänistä. Nykyisen valtuuston vaalipiirien välisellä paikkajaolla 29 §:ssä määrätty kahden kolmasosan enemmistö ei ole riittävä enemmistö.Valtuustoaloitteen lähtökohtana on yhdistyslain 27 §:ssä mainittu kolmen neljäsosan enemmistö annetuista äänistä. Mainittua vaatimusta kolmen neljäsosan enemmistöstä käytetään yleisesti liittomuotoisissa yhdistyksissä (esim. JUKO 23 § ja Akava 22 §). OAJ:n nykyisen valtuuston vaalipiirien välisellä paikkajaolla on perusteltua, että OAJ:n sääntömuutoksiin tarvitaan kolmen neljäsosan enemmistö annetuista äänistä.OAJ:n Keudan paikallisyhdistys ry tekee valtuustoaloitteen OAJ:n voimassa olevien sääntöjen 29 §:n muuttamisesta alla esitettyyn muotoon:29 § Näiden sääntöjen muuttamiseen vaaditaan valtuuston kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan enemmistö annetuista äänistä.VastausYhdistyslain (503/1989) 27 §:n mukaan yhdistyksen sääntöjen muuttaminen edellyttää 3/4 enemmistöä äänestyksessä annetuista äänistä, jollei säännöissä ole toisin määrätty. Määräenemmistösäännöksillä on tarkoitus suojata yhdistyksen vähemmistöä pienen enemmistön mielivallalta. Erityisesti tämä vähemmistön suojan tarve korostuu pienissä yhdistyksissä, joissa yhdistyksen ”kaappaaminen” voi onnistua vain muutaman jäsenen voimin. Yhdistys voi säännöissään, kuten edellä todettu, määrätä enemmistöistä myös toisin.Vaikka OAJ:n sääntöjen mukaan sääntömuutokset edellyttävät nykyisellään 2/3 enemmistöä (ns. ”normaalit sääntömuutokset”), on yhdistyslaissa tähän poikkeuksia: 27 § 3 momentissa säädetään, että jos sääntömuutos koskee a) vaalin toimittamistapaa, b) jäsenen äänimäärää, c) toimielimen kokoonpanoa taikka d) jäsenen maksuvelvollisuuta, on lain mukaista 3/4 enemmistövaatimusta noudatettava. Säännöksellä on tarkoitus suojata jäsenten yhdenvertaisuuta.Nykyinen määräenemmistövaatimus mahdollistaa joustavamman päätöksenteon, kun kyse on normaaleista sääntömuutoksista.Valtuustoaloite 2OAJ:n alueyhdistysavustusten ja aluetoimijakorvausten ehdotOAJ:n yhdistysrakenteessa toimii 17 alueyhdistystä, joiden pääasiallinen rahoitus muodostuu OAJ:n maksamasta alueyhdistysavustuksesta. Vuonna 2023 OAJ:n päättämien alueyhdistysavustusten kokonaissumma on yhteensä 2 135 585,80 euroa. Lisäksi OAJ:n maksaa alueyhdistyksille aluetoimijakorvausta, jonka summa on 16 174,56 euroa toimijaa kohden.OAJ:n alueyhdistykset ovat itsenäisiä yhdistystoimijoita, joiden toimintaa määrittävät yhdistysten säännöt ja yhdistyslaki. Osa OAJ:n alueyhdistyksistä toimii siten, ettei yhdistyksen kokouksessa päätetä seuraavana toimintavuotena hallituksen jäsenille eri tehtävistä maksettavista vuosipalkkioista ja niiden summista. Toimintatapa aiheuttaa tilanteen, jossa alueyhdistyksen hallituksen jäsenet päättävät itsenäisesti hallituksen jäsenten tehtävistä ja tehtävistä maksettavien vuosipalkkioiden summista. Esim. yksittäisen alueyhdistyksen hallituksen jäsenille eri tehtävistä maksettavien vuosipalkkioiden yhteissumma voi olla kymmeniä tuhansia euroja.Oikeusministeriö on vuonna 2015 julkaissut selvityksen hyvistä yhdistyskäytännöistä. Selvityksessä mm. todetaan, että yhdistyskentän hyvän hallintotavan yhtenäistäminen ja kehittäminen helpottaa yhdistysten jäsenten osallistumista sekä selventää hallituksen jäsenten asemaa. Yhdistyksen talous- ja palkkiosäännön osalta on selvityksen yhteenvedossa nostettu esiin, ettei yhdistyksen hallituksen pitäisi päättää omista palkkioista.Toimintaa rahoittava taho voi asettaa rahoitukselle ehtoja. OAJ:n valtuusto voi päättää, että OAJ:n maksamien alueyhdistysavustusten ja aluetoimijakorvausten ehtona on, että avustuksia ja korvauksia vastaanottava alueyhdistys toteuttaa toimintatapaa, jossa kokousedustajat päättävät yhdistyksen kokouksessa hallituksen tehtäväkohtaisista vuosipalkkioista ja niiden summista.OAJ:n Keudan paikallisyhdistys ry tekee valtuustoaloitteen, jonka hyväksymällä OAJ:n valtuusto päättää, että jatkossa OAJ:n maksamien alueyhdistysavustusten ja aluetoimijakorvausten ehtona on, että em. korvauksia ja avustuksia vastaanottavan alueyhdistyksen hallituksen jäsenille maksettavista tehtäväkohtaisista vuosipalkkioista ja niiden summista päätetään yhdistyksen kokouksessa.VastausOAJ tukee ja ohjeistaa alue- ja paikallisyhdistyksiä monin tavoin. Talousohjeisiin kuuluvat jäsenmaksun ilmoitusohjeet, toiminnantarkastuslausunnon pohja, tilikartta, ohjeistus palkkojen ja palkkioiden maksamisesta sekä lahjojen antamisesta sekä taloussääntö. Taloussäännössä tuodaan esille, että yhdistyksen kokous päättää hallituksen, työryhmien, tiimien yms. palkkioista, kokouspalkkioista ja matkakorvauksista.OAJ:n sääntöjen mukaan järjestön hallituksen tulee hoitaa järjestön asioita ja johtaa sen toimintaa yhdistyslain ja järjestön sääntöjen mukaisesti. Hallituksen tehtäviin kuuluu muun muassa antaa ohjeet paikallis- ja aluetoiminnan järjestämisestä.Voidaan katsoa, että jo tällä hetkellä alueyhdistyksille on annettu riittävät ohjeet palkkioista päättämiseen yhdistyksen kokouksissa. Viestintää asiasta voidaan lisätä, jotta kaikki yhdistykset toimisivat ohjeiden mukaisesti. Erillistä valtuuston päätöstä alueyhdistysavustusten ja aluetoimijakorvausten ehdoista ei ole tarpeen tehdä, koska nykyisten sääntöjen mukaan hallituksen tehtäviin kuuluu ohjeiden antaminen aluetoiminnan järjestämisestä, mihin voidaan katsoa kuuluvan myös palkkioiden maksamisesta annetun ohjeen antaminen.

VALTUUSTON YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS 30.10.2023OAOn ryhmäpuheenvuoroHyvät puheenjohtajat ja valtuutetut,Petteri Orpon hallitus on toiminut vasta neljä kuukautta. Muutamien kuukausien aikana hallitus on ehtinyt tuoda esiin työntekijäpuolta ensin hämmästyttäneet ja nyt vihastuttavat heikennykset, joilla pyrittäisiin saamaan aikaiseksi säästöjä. Orpon hallitusohjelman heikennyslista on kuin työnantajapuolen toiveuni, jossa työntekijöitä kyykytetään.Esitettyjä heikennyksiä ovat mm.• vuorotteluvapaan lakkauttaminen
• aikuiskoulutustuen lakkautus
• työssäoloehdon kasvattaminen
• ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuus
• määräaikaisuuksien mahdollistaminen vuodeksi ilman perusteita
• irtisanomiskynnyksen madaltaminen
• ansiosidonnaisen päivärahan tason leikkaaminen
• takaisinottovelvollisuuden poistaminen pienemmillä työpaikoilla
• yhteistoimintalain heikennykset
• lomautusilmoitusajan lyhentäminen
• työtaisteluoikeuden rajaaminen ja lakkosakot sekä
• paikallisen sopimisen laajentaminenLisäksi on esitetty vientivetoista työmarkkinamallia, joka toteutuessaan romuttaisi sopimusautonomian ja vesittäisi valtakunnansovittelijan tehtävän. Neuvottelut olisivat turhia!On myös pöyristyttävää, ettei Orpon hallitus tunnista työtaistelun perustuslaillista oikeutusta, koska on kirjaamassa rajoitteita työehtosopimuslakiin. Onko hallitus matkalla kohti pakkotyöjärjestelmää?Poliittikkojen tehtävä ei ole sekaantua palkkaneuvotteluihin. Tämä on OAJ:n toimesta tehty selväksi, mutta samalla on rakentavasti tuotu esiin halukkuus neuvotella uudesta työmarkkinamallista.Akavan tavoitteena on parantaa akavalaisten työelämän ehtoja, työllisyyttä ja tasa-arvoa. Meidänkin jäsenmaksuilla toimiva Akava-yhteisö on herätettävä horroksesta sen tehtäviin kuuluvassa asiassa. Palkansaajakeskusjärjestön tehtävä on edustaa näkyvästi sen jäseniä.Mikäli työministeri Arto Satosen marraskuussa pidettävä työmarkkinaseminaari ei edistä työntekijäpuolen asiaa, niin OAJ:n on aika nousta vahvemmin esiin muiden leikkauksia ja heikennyksiä vastustavien työntekijäpuolen liittojen kanssa. Tuolloin myös OAJ:n on aika ryhtyä järjestöllisiin toimenpiteisiin ja antaa raippaa Orpon hallitukselle. Yhdessä liitot ovat vahvoja.Hyvät valtuutetut, ammatilliset kannattavat tehtyä esitystä, mutta samalla vaativat järjestöllisiin toimenpiteisiin ryhtymistä, mikäli Orpon hallitus ei ryhdy todelliseen yhteistyöhön palkansaajia edustavien keskusjärjestöjen ja liittojen kanssa. Kiitos.

KEVÄTVALTUUSTO 2023OAOn ryhmäpuheenvuoroArvoisa puheenjohtajisto ja valtuutetut, kolmen päivän valtuuston aikana käydään läpi tärkeitä asioita ja tehdään tärkeitä päätöksiä.Valtuuston päätettävänä on opiskelijaedustus. Asia on merkittävä, koska dynaamisen ja toimivan ammattiliiton tulee katsoa tulevaisuuteen ja huomioida alalle opiskelevat. Ammatillisten valtuustoryhmä kannattaa valtuustolle tehtyä esitystä ja haluaa näin olla mukana mahdollistamassa opiskelijoiden paremmat vaikutusmahdollisuudet OAJ:ssä. Toivomme, että SOOL toimii vastuullisesti ja huolehtii myös ammatilliseksi opettajaksi opiskelevien valtuuttamisesta.OAJ:n viestintä ja uutisointi ammatillisten asioista on tärkeää. Alkuvuodesta ammatilliseen koulutukseen kohdentuvaa uutisointia oli valitettavan vähän ja jälki-istuntotyyppiset videoviritykset eivät vastaa kentän ja jäsenten odotuksia. Ilman näkyvyttää ei ole jäsenpitoa ja jäsenhankinta on haastavaa. Nostammekin esiin tarpeen jäsenhankintakampanjalle, joka räätälöidään ammatilliselle puolelle. Jäsenhankintaan liittyy myös valtuuston päätettävänä oleva kaksoisjäsenyys, joka pitää nähdä mahdollisuutena niille OAJ:n jäsenille, jotka haluavat opettajuuden ohessa pitää kiinni oman alansa ammatti-identiteetistä.Julkisuudessa on käyty keskustelua yhteisistä tutkinnon osista. YTO-opinnot on esitetty leikkauskohteena, jolla lyhennettäisiin ammatillisia opintoja. YTO-opinnot eivät ole pelkästään yleissivistäviä opintoja. YTO-opinnot rakentavat ja mahdollistavat myös pohjan ammatillisen osaamisen kehittymiselle ja tuottavat jatko-opintokelpoisuuden, jolla saadaan kaivattuja korkeakouluopiskelijoita. Vuonna 2020 ammattikorkeakouluissa aloittaneista 47 % oli suorittanut aiemmin ammatillisen tutkinnon. Tämä kertoo kaiken jatko-opintokelpoisuuden merkityksestä ja tarpeesta.Ammattikorkeakouluissa työn tekeminen ja työhyvinvointi on vahvasti kiinni käytettävissä olevista resursseista. Ammattikorkeakoulujen osalta haasteet nousevat mm. rahoitusmallista, rahoituksen tasosta, TKI-hankkeiden määristä sekä yleisestä pakosta juosta yhä nopeammin yhä sekavammassa digiviidakossa. Merkittävä asia on myös yksityisen opetusalan työehtosopimus, josta neuvotellaan Sivistan kanssa. Olemme toistuvasti kuulleet neuvottelujen olevan vaikeita, vaikeita ja vielä kerran vaikeita. Jäsenet tarvitsevat vahvaa edunvalvontaa, vaikuttavaa koulutuspolitiikkaa ja tarvittaessa järjestöllisiä toimenpiteitä.Valtiovarainministeriö on julkisen talouden meno- ja rakennekartoituksessa esittänyt mahdollisia leikkauksia vapaaseen sivistystyöhön. Ministeriön esityksessä leikattaisiin vapaan sivistystyön määrärahoja noin 50–90 miljoonalla eurolla. Kunnilla ei ole lain määrittämää velvoitetta tarjota vapaan sivistystyön opintoja, joten leikkausten seurauksena vapaa sivistystyö kuihtuisi.Hallitusneuvottelut ovat käynnissä. OAOn valtuustoryhmä esittää yleisenä huolena ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden, koska ennen hallitusneuvotteluja esitetyt visiot eivät vaikuta hyvältä. Visionhan tiedetään merkitsevän harhakuvaa ja moni asiaan liittyvä puheenvuoro onkin perustunut virheelliseen tietoon. Harhakuvista huolimatta ammatillisen koulutuksen kenttä ei kestä jatkuvia muutoksia. Ei varsinkaan sellaisia muutoksia, jotka tuottavat muutosten aiheuttamaa lisätyötä, aiheuttavat leikkauksia tai heikentävät ammatillista koulutusta.Ammatillinen koulutus ei ole opetusalan statisti, joten vaadimme OAJ:ltä vahvempaa tukea ja vahvempia kannanottoja ammatillisen koulutuksen puolesta.PonsiArvoisa puheenjohtajisto ja valtuutetut, Tämän hetkisen käytännön mukaan OAJ:n eri toimielinten aikataulut sovitaan jossain välissä edellistä lukukautta. Aikataulut syksylle 2023 ovat varmistuneet vasta huhti-toukokuussa ja valtuuston tulevista neuvottelupäivistä ilmoitettiin toukokuussa.Toimielinten aikatauluja ei nykykäytännöllä pystytä huomioimaan esim. ammatillisen koulutuksen järjestäjien koulutussuunnittelussa. Vuosityöajassa opetuspäivät ensi syksyksi suunnitellaan jo alkuvuodesta. Seuraavalle keväälle opetustyöt suunnitellaan alkusyksystä. Ajoissa tehty suunnittelu huomioi kaikki käytössä olevat resurssit ja opetusta saadaan järjestettyä viitenä päivänä viikossa.Muistutuksena myös OAJ:n neuvottelema vuosityöaikasopimus. Esim. OVTES:n osio C:n kalenterivuosijärjestelmässä kesäajan vapaajaksot on vahvistettava 31.3. mennessä. Ne vapaajaksot sijoitetaan ajanjaksolle 2.5.–30.9. OAJ:n toimielinten aikataulut on oltava tiedossa ennen vapaajaksojen vahvistamista.Nykyisellä käytännöllä OAJ:n toimielinten aikataulut tulevat aivan liian myöhään. Tähän pitää saada muutos, jotta kaikilla luottamustehtävissä toimivilla jäsenillä ja valtuutetuilla on mahdollisuus osallistua toimielinten ja valtuuston työskentelyyn.
Tähän puheenvuoroon sisältyy ponsi.Hyväksyessään tämän ponnen OAJ:n valtuusto edellyttää, että OAJ sopii, kokoaa ja julkaisee jatkossa eri toimielinten aikataulut huomattavasti nykyistä käytäntöä aikaisemmin.Ponsi hyväksyttiin muodossa:Hyväksyessään tämän ponnen OAJ:n valtuusto edellyttää, että OAJ sopii, kokoaa ja julkaisee jatkossa eri toimielinten aikataulut nykyistä käytäntöä aikaisemmin.

SYYSVALTUUSTO 2022OAOn ryhmäpuheenvuoroArvon puheenjohtajisto ja valtuutetut, kuten olette varmasti huomanneet, niin koulutuspolitiikassa on syksyn aikana sattunut ja tapahtunut kaikenlaista.Ammatillisessa koulutuksessa olemme tyytyväisiä siitä, että laillisuusvalvoja vahvisti OAJ:n kannan perusopetuksessa: oppimisen tuen lainsäädäntö on epäselvä ja ratkaisussa mm. linjataan, että erityisopetusta antaa kelpoisuusehdot täyttävä erityisopettaja.Samaan aikaan kuitenkin asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista määrittää sanatarkasti; Jos ammatillisessa koulutuksessa erityisen tuen tai vaativan erityisen tuen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää, erityistä tukea tai vaativaa erityistä tukea voi antaa myös muu opettaja osana muuta opetustaan. Ei vaatimuksia lisäkoulutuksesta, ei vaatimusta kelpoisuusehdot täyttävästä erityisopettajan koulutuksesta. Ainoastaan porsaanreikä, jonka mukaisesti erityisopetusta saa antaa kuka tahansa opettaja osana muuta opetustaan.Ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakouluissa on huomattu, että osalla koulutukseen tulevista opiskelijoista on suuria aukkoja osaamisessa. Itseohjautuvuuttakaan ei kaikilta löydy, joten tarvitaan opettajan antamaa opetusta ja opinto-ohjaajan antamaa ohjausta. Siihen taas tarvitaan riittävä määrä opettajia ja opinto-ohjaajia. Lisäksi tarvitaan riittävästi opettajan antamaa laadukasta lähiopetusta. Valitettavasti koulutuspoliittiset linjaukset eivät kuitenkaan tue tätä näkemystä.Omat haasteensa tuottavat tiettyjen opetusalojen rekrytointivaikeudet, koska osaajat eivät enää hakeudu ammatillisiksi opettajiksi. Hulluimmissa ennusteissa samaan aikaan laskevat sekä opiskelijoiden että opettajien osaamistasot. Tämä skenaario ei ole pelkkä harhakuva, koska ammatillisen koulutuksen jatkuva uudistaminen ja myllertäminen kohdentaa voimavarat uudistuksien toteuttamiseen, ja uuvuttaa opetushenkilöstön. Vetovoimatekijät ammatillisen koulutuksen opetustyöhön vähenevät koko ajan.Voidaankin esittää kysymys; mistä saadaan jatkossa ammatillisesti ja pedagogisesti taitavia opettajia, jotta opetustyön laatu pysyy korkealla? Ohjaajien määrän lisääminen ei ole ratkaisu.Ammatillisen koulutuksen rahoitusmallit hiertävät. Ammattikorkeakouluissa yli 80 % rahoituksesta on osoitettu eri koulutustehtäviin ja yli 65 % sidottu opiskelijan valmistumiseen, joka kasvattaa painetta saada opiskelija valmistumaan mahdollisimman nopeasti. Myös ammattikorkeakoulujen ryhmäkohtaisten kertoimien oikeudenmukaisuus puhututtaa.Toisella asteella ollaan mahdollisesti palaamassa malliin, jossa rahoitus jakaantuu nuorille ja elinikäiseen oppimiseen, mutta tarkkoja vaikutusarviointeja ei esitetty. Rahoitusmalli on muutenkin sellainen, että rahoituksen määrää on vaikea ennustaa. Ammatillisen koulutuksen rahoituksen tulisi vastata sille yhteiskunnallisesti asetettuja tavoitteita ja odotuksia. Nyt näin ei ole.Eduskuntavaalit lähestyvät ja monenlaisia tilaisuuksia valmistellaan. Paljon riippuu seuraavasta hallituksesta, jolloin me äänestäjät päätämme ketkä päättävät jatkossa koulutukseen liittyvistä asioista. Siksi ammatillisten asioita pitää nostaa esille. OAJ:n järjestämissä vaalikeskusteluissa ja -tilaisuuksissa pitää näkyä ammatillisten asiat ja haasteet, jotta kentän ääni tulee kuulluksi. Samalla muistutamme niistä satojen miljoonien rahoitusleikkauksista ja henkilöstövähennyksistä, joita ammatilliseen koulutukseen kohdennettiin kahden edellisen hallituskauden aikana. Niitä ei ole kyetty täysimääräisesti paikkaamaan nykyisen hallituskauden määräaikaisilla rahoituksilla. Leikkausten jäljet näkyvät yhä. Kiitos.OAJ:n koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa pitää nostaa esiin ammatillisten asiat, koska ammatilliseen koulutukseen kohdentuu edelleenkin vaikutusarvioinneilta puutteellista kehittämistoimintaa, tunnistettuja epäkohtia on aivan liian paljon ja rahoitus ei ole riittävällä tasolla. Kiitos.

KEVÄTVALTUUSTO 2022OAOn ryhmäpuheenvuoroArvoisa puheenjohtaja ja valtuutetut, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on yhdistys ja sen järjestörakenteeseen kuuluu useita yhdistysmuotoisia toimijoita. OAJ:n järjestörakenteen kiinteä osa ovat OAJ:n valtakunnalliset piirit, joita on neljä. OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO on yksi OAJ:n valtakunnallinen piiri, jonka muodostavat seitsemän yhdistystä. Nämä seitsemän yhdistystä ovat: Ammatilliset opettajat AO, Suomen musiikinopettajien liitto SMOL, SKO - Suomen korkeakoulujen ja toisen asteen opettajat, Aikuisopettajien liitto AKOL, TOOL, Koulutuksen esimiehet ja asiantuntijat KEA ja KSOLLI.Yhdessä nämä seitsemän yhdistystä muodostavat OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n.Valtakunnalliset yhdistykset ovat liittyneet OAJ:n jäseniksi. Liittymisten yhteydessä on tehty liittymissopimukset, joissa on sovittu jäsenyyden ehdoista. Samalla on sovittu tehtävistä, joita valtakunnalliset yhdistykset hoitavat omien jäsentensä maksamaa jäsenmaksupalautetta vastaan. Liittymissopimuksien mukaisesti jäsenmaksupalaute tarkoittaa sitä, että OAJ korvaa valtakunnallisille yhdistyksille ne kustannukset, jotka aiheutuvat tehtävistä, jotka valtakunnallinen yhdistys hoitaa OAJ:n puolesta.Kaikki liittymissopimuksissa sovitut tehtävät ja niiden suorittaminen rahoitetaan jäsenmaksupalautteilla. Jäsenmaksupalautteen osuus otetaan yhdistysten omien jäsenten maksamasta jäsenmaksusta. Kyse ei siis ole tukimaksuista. Jäsenmaksupalaute on korvaus tehtävistä, joita valtakunnalliset yhdistykset hoitavat OAJ:n puolesta.
Valtakunnallisten yhdistysten jäsenet maksavat yhdistyksille niiden päättämän jäsenmaksuosuuden. Siitä jäsenmaksuosuudesta suurin osa, 87,5 %, menee OAJ:n käyttöön. Sitä osuutta vastaan valtakunnalliset yhdistykset saavat OAJ:n toimiston kautta osan yhdistysten toimintaan liittyvistä palveluista. Vain pieni osuus, 12,5 %, palautuu jäsenmaksupalautteina valtakunnallisten yhdistysten käyttöön. Se on käytännössä 12,5 % palautus valtakunnallisten yhdistysten omien jäsenten maksamasta jäsenmaksusta. Sillä jäsenmaksupalautteella pyöritetään valtakunnallisten yhdistysten toimintaa ja suoritetaan ne velvoitteet, jotka liittymissopimuksissa on määritetty ja sovittu.Prosenttitaso muuttui nykyiseksi syysvaltuuston 2021 päätöksellä, koska yleistä jäsenen jäsenmaksua alennettiin ja sijoitustuottoja käytetään OAJ:ssä normaaliin toimintaan. Silloinen päätös perustui ajatukseen että kenenkään toiminnan tasoa, volyymia ja laatua ei heikennetä eli toimintaan osoitettavat euromäärät säilyvät. Niin tulee olla myös VKY:n osalta.Liittymissopimuksissa sovittujen sisältöjen lisäksi yhdistyslaki ja yhdistysten säännöt määrittävät tiettyjä velvoitteita, jotka tulee huomioida valtakunnallisten yhdistysten toiminnassa. Esimerkiksi valtakunnallisten yhdistysten hallinto ja päätösvalta on organisoitu yhdistyslain määrittämällä tavalla. Yhdistysten kokoukset ovat se toimielin, jossa yhdistysten jäsenet käyttävät ylintä päätösvaltaa. Yhdistysten hallitukset taas vastaavat käytännön toiminnasta ja edustavat yhdistyksiä.Valtakunnalliset yhdistykset ovat asiantuntijaorganisaatioita ja OAJ:n omilla nettisivuilla todetaan sanatarkasti näin: ”Eri opettajaryhmien oman ammattikunnan etuja valvotaan OAJ:n valtakunnallisissa järjestöissä”.Valtakunnallisten yhdistysten vastuulle on sovittu valmistelu- ja asiantuntijatyötä, koulutustoimintaa ja tietyt jäsenpalvelut tuotetaan valtakunnallisten yhdistysten toimesta.Lisäksi valtakunnallisten yhdistysten vastuulla ovat tiedotustoiminta, yhteydenpito alan sidosryhmiin ja päättäjiin, jäsenyhdistysten toimintaan liittyvät velvoitteet sekä yhdistyslain mukaisen hallinnon järjestäminen.Kaikki mainitut vastuutehtävät pyritään toteuttamaan laadukkaasti ja jäseniä hyödyttävästi.Hyvät valtuutetut, valtakunnallisten yhdistysten toimintaa ei voida toteuttaa ilman niiden omien jäsenten maksamia jäsenmaksuja ja jäsenmaksupalautteita. Tällä hetkellä jäsenmaksupalautteen osuus on vain 12,5 %. Jäsenmaksupalaute tulee jatkossakin pitää vähintään sillä tasolla, jotta valtakunnalliset yhdistykset voivat valvoa oman ammattikuntansa etuja ja toimia oman viiteryhmänsä asiantuntijaorganisaatioina. Se OAJ:n etu ja erityisesti se on jäsenten etu. Kiitos.

• Etusivulle